AUTA ELLIÄ

banneri_facebookTuijotin vilkkuvaa kursoria ja tyhjää tekstitilaa pitkään ja mietin miten aloittaa kirjoittamisen tästä jutusta. Kertoako opiskeluistani, kokemuksistani, Afrikan lapsista. Tai vierailustani Sos-lapsikylässä.

Monesti arjessa unohtaa sen tosiseikan, että on edelleen paljon apua tarvitsevia suomalaisia lapsia sekä perheitä. Tuudittautuu omaan mukavaan arkeen ja nähdessään mainoksia tuntee syyllisyyttä siitä, että itse on onnekas. Vielä enemmän tämä korostuu siinä, kun näet videolla afrikkalaisen lapsen kärsivän nälkää tai joutuvan elämään sodan keskellä.

Syyllisyys omasta onnellisuudesta on turhaa. Sillä se kellä onni on, älköön sitä kätkeköön. Mutta päätä ei saisi työntää pensaaseen. Pitää tiedostaa, osallistua, tukea. Jokainen voi valita sen kanavan, mikä tuntuu hyvälle. Kaikkien maailman lasten pelastaminen on mahdoton tehtävä, mutta jostain se on aloitettava. Järjestöjä on satoja, jokaisella oma lähestymistapansa.

Mutta näiden järjestöjen olemassaolosta tietäminen on jo asia erikseen. Kun minulle ehdotettiin Sos-lapsikylän sanansaattamista, niin tottakai tartuin tähän! Tärkeää lastensuojelutyötä on tuettava Suomessa ja on tärkeää, että voin blogini avulla kertoa teille yhdestä tavasta auttaa apua tarvitsevia lapsia.

Sos-lapsikylät tekevät moninaista lastensuojelutyötä sitoutumatta mihinkään uskonnolliseen tai poliittiseen ideologiaan. Ensisijainen tavoite on, että lapset voisivat elää omien vanhempiensa kanssa. Tukea tarvitseville perheille tarjotaan perhekuntoutusta sekä tukiperhetoimintaa.

Mikäli lapsen ei ole hyvä olla omien vanhempiensa kanssa, tarjoaa Sos-lapsikylät sijaiskotitoimintaa. Sosiaalialan koulutuksen saaneet ammattilaiset voivat hakea töihin Sos-lapsikylään, jossa he asuvat sijoitettujen lasten kanssa täysipäiväisesti, ihan kuin kotonaan. Tätä kutsutaan tuetuksi perhehoidoksi. Näillä Lapsikylässä asuvilla perheillä on toistensa tärkeä vertaistuki saatavillaan. Lisäksi Sos-lapsikylät tarjoavat nuorisokotitoimintaa tukien nuorten itsenäistymistä sekä kasvua.

Sos-lapsikylillä on jo pitkä historia, sillä ensimmäisen kylän perusti itävaltalainen Hermann Gmeiner 1949 maailmansodan jälkeen. Ensimmäinen lapsikylä avattiin Espoossa 1966, mihin minäkin olen päässyt tutustumaan. Nykyään Sos-lapsikyliä on siis ympäri maailmaa ja toiminnan pyörittämiseen ja laajentamiseen tarvitaan lisää varoja. Sinä voit siis auttaa, jos tämä tuntuu sinusta tärkeälle. Lisätietoja löydät Sos-lapsikylän sivuilta ja siellä voit sitoutua kummiksi. Pienikin summa on jo suuri apu.

Sos-lapsikylät on nyt aloittanut Elli-nimisen kampanjan ja löydät sen täältä.

Toivottavasti tutustutte sivuihin ja joku teistä ryhtyy kummiksi, kiitos!

Seuraa blogiani Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalla sekä Instagramissa.

 

Continue Reading