MUSTIKKI, MANSIKKI, VUOKKO JA MONI MUUUUU…

hunajaista arla maitoa hameesta tilavierailutilavierailulla arla hunajaistalypsykone hunajaista arla tilavierailuhunajaista maitotilalla arlahunajaista tilavierailu arla maitotila maitoa suomestahunajaista vasikat arla tilavierailulypsykone hunajaista tila vierailu arlalehmat maitotila arla hunajaistatilavierailu arla hunajaistalapset lehma tilavierailu arla maitoa suomestahunajaista arla yhteistyo tilavierailuhunajaista lapsi syottaa lehmaa tilavierailu arlahunajaista tilavierailulla arlahunajaista arla maitotilavierailuhunajaista maitotila arla lapsetsiiri juo maitoa arla maitoa suomestamaitoa suomesta arla hunajaista

Helteinen päivä, vieno tuuli hiuksissa, pääskysten laulu. Täydellisenä kesäpäivänä retkeilimme hoitolasteni kanssa Tuuloksentien varrella sijaitsevalle maitotilalle, enkä voinut olla herkistymättä, sillä miljöö, tuoksut (!) ja lasten nauru palautti mielen syövereistä omia lapsuusmuistoja yllättävän voimakkaasti.

Olen kaupunkilaislapsi, mutta onnekas siinä mielessä, että sain aina koulujen kesälomilla samoilla maalaismaisemissa vapaana kuin taivaan lintu. Ystäväni Aino-Maijan kanssa vietimme loputtoman määrän tunteja navetassa ja kanalassa kesämökkimme vierellä. Lasten kuuluu olla lähellä luontoa, päästä silittelemään eläimiä ja tutkimaan elämisen ihmeitä. Nämä ovat sellaisia elämyksiä, joiden arvon ymmärtää vasta aikuisena.

Lapset silittelivät parin kuukauden ikäisiä vasikoita, ruokkivat lypsylehmiä, ihmettelivät tiineenä olevaa äitilehmää. Lehmän karhea kieli tuli tutuksi, ja joka kerta lehmien ammuessa lasten heleä nauru raikui navetan betoniseinillä. Ei se ole lapsille täysin selvää, miten ja mistä maitoa saadaan. Kysymyksiä satelikin loputtomasti. Opimme paljon uutta, jopa minäkin.

Täytyy ihailla tilanomistajien sitoutuneisuutta työhönsä. Maitotilan pitäminen ei varmasti ole stressittömin tai kevyin työ, yleensä tilat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Se on elämäntapa. Perheen eskari-ikäinen poika esitteli meille myös tilalla tarvittavia työkoneita ja perheen koiraa pääsimme silittelemään myös. Mietin mielessäni, että katsonko tulevaisuuden maitotilallista. Toivottavasti.

Tällaiset tilaisuudet tutustua ruoantuotantoon, ovat meille päiväkotiammattilaisillekin todella arvokkaita. Elämysten tarjoaminen lapsille on niin palkitsevaa. Juurikin se ilo mikä lapsista huokuu, saa hymyn huulille pitkäksi aikaa. Eikä ole itsestäänselvyys, että kaikki maitotilojen omistajat ottaisivat päiväkotiryhmiä kyläilemään. Siitä suuri kiitos tälle perheelle.

Olen tehnyt nyt Arlan kanssa todella kiinnostavia yhteistyökuvioita, ja tämä oli ehdottomasti kevään kohokohta. Olette huomanneet kenties, että Arlan maitotölkit on uusittu. Pääsin osallistumaan tähän Villen ja Siirin kanssa ja siitä vielä lisää myöhemmin. Toivottavasti teitä kiinnostaa se, miten uusia pakkauksia suunnitellaan.

Me hämeenlinnalaiset olemme todella etuoikeutettua väkeä, meillä on mahdollista juoda todellista lähimaitoa. Hämeenlinnan Osuusmeijeri sijaitsee muutaman kilometrin päässä päiväkodistamme sekä kotoamme. Arlan maito on nykyään täysin kotimaista maitoa. Tämä näkyy uusissa purkeissa merkintänä Maitoa Suomesta. Mutta me täällä Hämeessa ostamme tietysti Maitoa Hämeestä.

Tilavierailu sitouttaa itseäkin tukemaan paikallisia maitotilallisia. Minäpä tiedän lehmien nimet, joiden maitoa juon! Täytyy sanoa, että missään muualla maito ei ole maistunut yhtä hyvälle, kuin tuon tilan pihalla auringonpaisteessa. Fiilis oli niin voimakas.

Kiitos Elviira, Hilma, Jalokivi ja te kaikki muut navetan asukit raikkaasta maidosta mitä lypsätte meille kaksi kertaa päivässä, vuoden jokaisena päivänä. <3

// yhteistyössä Arlan kanssa.

* kiitos myös lasten vanhemmat kuvausluvista 🙂

 

Continue Reading

HERKULLISIA AAMIAISRESEPTEJÄ HÄMÄLÄISITTÄIN #AAMIAISKUTSU

hunajaista blogi arla aamiaiskutsu suolainen pannukakkuhunajaista aamiainenpepsakka resepti hunajaista arla aamiaiskutsuarla aamiaiskutsu hunajaista kapasuolainen pannari hunajaista resepti aamiainen arlaaamiaiskattaus hunajaista aamiaiskutsu arlaarla aamiaiskutsu leivat hunajaista kattausideatpannari aamiaisresepti arla aamiaiskutsu hunajaistahunajaista arla aamiaiskutsu ville siiri karri roka reseptithunajaista aamiaiskutsu arlasuolainen pannari arla aamiaiskutsu hunajaista resepti ruokablogisokeriton pannukakku hunajaista arla aamiaiskutsuhunajaista ville aamupala arla aamiaiskutsuhunajaista pepsakka resepti arla aamiaiskutsuhunajaista minttu kirja siiri lukee makuuhuonehunajaista makuuhuone bedroom

 

Sunnuntaina taivaalle purjehti hiljalleen tummia pilviä, helteet alkoivat väistyä. Aamumme oli hyvin hitaanlainen, stressitön…oikeastaan oli ihanaa kun takaovesta tulvahti trooppiseen kotiin viileämpääkin ilmaa. Olin päättänyt kruunata sunnuntain Arlan haasteella, mistä kerroin aiemmin täällä.

Olin facebookin puolella lauantaina huudellut, että kuka fb-kavereistani haluaisi tulla aamiaiselle kotiimme. Yllätyin, olin ihan varma että kyllä sieltä joku huumorintajuinen ja rohkea tyyppi tarttuu heti haasteeseen. Olin siis toivonut, että vieras olisi ihminen, jota en ole esimerkiksi nähnyt vuosiin. Väärin luulin.

Onneksi silti läheisimmät ihmiset vastasivat, että yhteinen aamiainen kuulostaisi todella mukavalle.  Mitäpä tästä opimme, suomalainen ei osaa/uskalla kutsua itse itseään toisen luokse. Varsinkaan aamupalalle. Vähän harmillista. Ensi kerralla laitan suoraan kutsun nimettynä sille ihmiselle, kenet haluaisin itse tavata. Ei aamupala ole yhtään sen intiimimpi hetki toisaalta kuin illallinenkaan. Vaikka ystävieni kanssa brunsseja usein syövänä tiedän, että yhteiset ruokailut aamutuimaan lähentävät ihmisiä kummasti!

Haastan teidät lukijani uudelleen tarttumaan tähän haasteeseen myös, sillä itseasiassa on kiehtova ajatus, että voisi kutsua luokseen sellaisen ihmisen, keneen haluaisi tutustua paremmin. Osallistukaa, ja laittakaa linkkiä minulle jos onnistuitte saamaan luoksenne sykähdyttävän vieraan. Minäkään en vielä kirvestä kaivoon heitä, aion kokeilla matoa koukkuun uudelleen. 😉

Mutta mitä me söimme sunnuntaina? Olin päättänyt, että perinteisillä ruoilla mennään. Pannukakku on yksi jo ruotsinvallan aikana tutuiksi tulleista herkuista suomalaisille. Ehkä vieraampi ajatus meille on tehdä pannukakkua suolaisena hiukopalana. Mepä kuorrutimme pannarin herkkusienillä, sipulilla sekä tomaatilla. Muitakin makuvaihtoehtoja tietysti on ja vain taivas voi olla rajana!

Lisäksi mainitsisin Pepsakan. Hämeessa puolukkapuuroa kutsutaan siis tällä nimellä, koitin löytää samalla nimellä reseptejä googlen syövereistä, mutta löysinkin valtavan määrän eri nimityksiä tuolle hyvin perinteiselle puolukkaherkulle. Todella terveellistä ja hyvää! Tässä teille ohjeet ja erityisesti tuota Pepsakkaa teille suositten uunissa tehtynä.

SOKERITON PANNUKAKKU

6 dl Arlan kevytmaitoa Hämeestä ja toki käy Suomestakin 😉

3 dl vehnäjauhoja

2 kananmunaa

2tl hienoa merisuolaa

2 rkl meijerivoita

Sekoita jauhot, merisuola, maito, munat ja voi. Anna taikinan turvota vähintään puoli tuntia. Sekoita taikina. Kaada se voideltuun vuokaan.

AAMIAISPANNARIN TÄYTTEET

Pannarin päälle voi heittää 150g kinkkusuikaleita, tomaattiviipaleita ja oreganoa. Pannarin lisänä tarjoillaan 150g raejuustoa sekä noin 2dl suikaloitua rucola-salaattia.

Paista 190 asteessa noin 20 minuuttia.

KALAN TAI LIHAN LISUKKEEKSI

400g kypsää perunaa kuutioina, 100g tuoretta purjoa viipaleina, tuoretta basilikaa hienonnettuna, 1tl merisuolaa.

Sekoita perunakuutiot, purjoviipaleet ja mausteet. Levitä täytteet ensin uunipannulle, kaada pannaritaikina päälle ja paista 190 asteessa puoli tuntia.

VEGE-PANNARI

100g tuoretta porkkanaa, 100g kesäkurpitsaa, 100g kikherneitä tai papuja säilykkeenä sekä 100g Castello Blue-sinihomejuustoa murusina.

Sekoita kasvissuikaleet ja kikherneet. Kaada pannaritaikina uunipannuun ja ripottele kasvikset ja juusto sen pinnalle. Paista 190 asteessa noin puoli tuntia. Lisukkeeksi sopivat vihersalaatti ja puolukkasurvos.

PANNARI PIKKUNÄLKÄÄN

100g tuoreita herkkusieniviipaleita, 1 sipuli viipaleina sekä 2-3- tomaattia viipaloituna.

Kaada pannaritaikina uunipannulle ja lado päällysteet pinnalle. Paista 190 asteessa puolisen tuntia.

***

PEPSAKKA (RUKIINEN PUOLUKKAPUURO) UUNISSA

1 l vettä

3 dl puolukkasurvosta

3 dl ruisjauhoja

Sokeria tai siirappia, jos survos on sokeritonta

hienoa merisuolaa

Sekoita kaikki aineet ja kaada sellaisenaan voideltuun uunivuokaan. Anna puuron hautua 120 asteessa kunnes kypsää. Puuroa voi hauduttaa jopa kolme tuntia! Sekoita välillä, että puurosta tulee tasaista. Uunin imellyttämä pepsakka tarjoillaan tietysti kylmän maidon tai jogurtin kanssa.

 // postaus tehty yhteistyössä Arlan kanssa.

Continue Reading
1 2 3 9