MISTÄ MAITO TULEE? – ESKARILAISTEN RETKI MAITOTILALLE

hunajaista arla maitotila hameenlinna hunajaista arla navetta maitotilahunajaista lapset lehmat hunajaista arla maitotila lapsethunajaista arla maitotilallahunajaista arla maitotila hunajaista lapset maitotilalla arla hunajaista maitotilalla turunen hameenlinna hunajaista navettakissa hunajaista siiri maitotila arla  maitoauto hunajaista arlahunajaista heppaa katsomaanhunajaista arla puma maitotilahunajaista maitotila arla lapset kissahunajaista hevoselle voikukkiahunajaista hepalle heinaamaitoa suomesta hunajaistahunajaista maitotilalla kippishunajaista turusen maitotila arlahunajaista arla maito lapset maitotila retkihunajaista maitotila miskahunajaista voikukan siemenet lentaahunajaista kevathunajaista arla maito ja pullahunajaista riikka selfiehunajaista kissalle maitoa lapset arlahunajaista maitotilalla kissa ja lapsethunajaista kevataurinkohunajaista arla maitotila kissahunajaista metsaeskarilaisethunajaista arla maitotila pullaa

Viimeisellä eskariviikolla aurinko helli, ja kelit olivat mitä parhaat maitotilaretkelle. On ihanaa, että Arlan kanssa tehty yhteistyö poikii elämyksiä myös lapsille. Sillä sitähän maatilalla vierailu parhaimmillaan on.

Lasten nauru kaikui navetan seinillä, kun joku lehmistä kajautti ilmoille isot “am-muut“. Oli jännittävää katsoa vierestä, miten lehmiä arastelevat lapset pikkuhiljaa uskalsivatkin koskea ja silittää eläimiä. Jotenkin kuulun itse siihen sukupolveen, että navetta kuuluu lapsuuteen. Vaan ei se vaan enää olekaan niin. Moni lapsista sanoi, ettei ole koskaan käynyt navetassa. Haju ihmetytti, pienet sormet tukkivat nenät aluksi. Lopulta nenien tottuessa luonnon omiin aromeihin, uskalsi tarttua rehuun ja syöttää lehmiä yksi kerrallaan.

Ilmassa leijui paljon kysymyksiä “miksi?”. Lasten tiedonjano on loputon uusia kokemuksia tullessa vastaan. Keskityimme kuitenkin kertomaan, miten maito syntyy ja miten se päätyy meijeriin. Maitoautokin kävi nappaamassa 2000 litraa maitoa vierailumme aikana. Kissakin sai päivän maitosaldosta osansa.

Hevoset ja traktorit kävimme myös moikkaamassa, jäi ihan älyttömän ihana fiilis vierailusta. Taas mietitytti millaista elämä maatilalla nykypäivän Suomessa onkaan. Tämäkin maitotila pyörii kolmannessa sukupolvessa, mutta helppoa se ei varmastikaan aina ole.

Päivän jälkeen piipahdin kaupassa maito-ostoksilla lähikaupassani. Kylmäkaappien luona tuli vanha mummo juttelemaan. Hän tunnisti vaatteideni aromin, ihmetteli olenko käynyt navetassa. Napatessani Arlan tölkin käteeni, hän huolestui: “Ostatko ulkomaalaista maitoa?” Ilokseni saatoin kertoa, että Arlan maito on suomalaista, ja itseasiassa ostin hämeenlinnalaista maitoa. Jäi siinä mummo ihmettelemään varmasti keskustelua kanssani. Mutta huomaan, kuinka vääriä mielikuvia ihmisillä vieläkin on. Ostamme niin usein mielikuvien varassa tutustumatta tarkemmin tuoteselosteisiin.

Nämä kuvien eskarit ovat nyt eskarinsa päättäneet, miten mielettömiä elämyksiä ja kokemuksia olemme yhdessä kokeneetkin! Toivottavasti ne jäävät lasten muistoihin ja sydämiin. Olemme paljon puhuneet myös ekologisuudesta ja luonnon suojelemisesta sekä siitä mistä ruoka tulee ja mitä ihminen oikeastaan tarvitsee selviytyäkseen. Luonto on elinehtomme, sen ymmärtäminen ei ole lapsille aluksi helppoa. Suhde luontoon ei löydy ellei siellä käy ja ihmettele. Vaikka lehmät eivät vapaana kuljekaan talvisin, on kosketus tuotantoeläimiinkin todella tärkeää lapsille.

Onneksi nämä lehmät kirmasivat jo kesälaitumille…niin siis tavallaan minäkin. 😉 Vaikka töitä on edessä vielä juhannukseen saakka, hyvin vielä jaksaa ja intoakin on enemmän kuin koskaan.

// kiitos Arlalle mahdollisuudesta tilavierailuun ja lasten vanhemmile kuvausluvista.

Continue Reading

VUODEN JÄNNITTÄVIN MAITOJUTTU #HYVÄÄ

maitotolkki hameesta suomesta arla hunajaista

Kuluneen vuoden aikana yksi mielenkiintoisimmista jutuista oli mahdollisuus päästä mukaan Arlan uusien maitotölkkien suunnitteluprosessiin. Nämä ihanat uudet tölkit ovat jo vilahdelleet täällä blogissani aiemmin, mutta sain luvan kertoa miten me Timoset pääsimme vaikuttamaan lopulliseen tulokseen.

Arlalla halutaan olla lähellä ihmistä, ja siksi markkinointitiimi kehitti prosessin, missä itse kuluttajat otettiin mukaan suunnittelemaan uutta ilmettä, uusia tuotteita sekä uusia palveluita. Tässä meidän perhe astui kuvioihin, saimme olla suunnannäyttäjiä.

hunajaista maidot arla

Arlan vanhat maitopakkaukset eivät toimineet kokonaisuutena ja omaan silmääni ne eivät olleet kauniita. Visuaalisena ihmisenä minulle on tärkeää se, että tuotteen pakkaus on kaunis ja tietysti siitä pitää saada tarpeeksi informaatiota sisällöstä. Pakkauksella voidaan luoda myös fiiliksiä, ja itse olen kuluttajana juuri sellainen, johon vetoaa tarinat ja kuvaukset siitä missä tuote valmistetaan.

Mielikuva Arlasta itselläni on ollut aina hyvä, Arlalla on hauskoja vanhempia mainoskampanjoita, jotka ovat oikeasti jääneet mieleen. Mutta kyllä, minäkin mielsin firman tuotteet ruotsalaisiksi. Mutta koska Arlan maito on nyt täysin suomalaista maitoa, oli pakkaukset tietysti suunniteltava niin, että ne antoivat oikeutta tälle hienolle tuotteelle, lähimaidolle.

hunajaista maito arla hame lahimaito lahiruoka

Mille suomalainen maito sitten näyttää? Arlan tiimi kiersi tapaamassa suuren määrän kuluttajia, kaupan edustajia ja henkilökuntaa. Mitkä ovat tarinoita maidon takaa, mitkä asiat saavat meidät suomalaiset hyvälle tuulelle. Monella on erittäin vanha tunneside maitoon ja sen pakkauksia kohtaan. Ehkä sinäkin olet telminyt lapsena navetoissa ja maalla lehmien aitauksissa. Nämä ovat herkkiä asioita meille.

Minä, Ville ja Siiri pääsimme sitten esteetikkoina kertomaan, millainen kaunis ja toimiva maitotölkki olisi. Katsoimme kuvia, keskustelimme ja avasimme ravintoon liittyviä arvojamme keskustelun myötä. Seurauksena itsekin huomasin kannattavani ennen mitään muuta seikkoja lähiruokaa. Olisiko markkinoita erikseen hämäläiselle maidolle? Millaista tölkkiä ei tarvitsisi piilottaa pöydältä vaan se saisi olla jopa osa kattausta?

arla maitoa hameesta hunajaista yhteistyo

Arla otti poikkeuksellisesti meidät kuluttajat mukaan designprosessin kaikkiin vaiheisiin, ja sen seurauksena syntyi lopulta todella kauniit maitopakkaukset.  Takana on lukematon määrä käytyjä keskusteluja siitä, mikä edustaa meille suomalaisuutta, ja minkä me kuluttajat määrittelemme lähiruoaksi. Me Arlan tiimin tapaamat ihmiset olimme kertomassa tarinoita, tarinoita siitä mitä suomalainen maito meille merkitsee. Kerroimme tunteista, fiiliksistä, muistoista. Prosessin myöhemmässä vaiheessa saimme nähdä erilaisia maitotölkkejä ja kertoa niistä mielipiteemme.

Tässä vaiheessa keittiönpöydällämme oli huippusalaisisa uusia maitotölkkien protoja ja oli jännittävää päästä arvostelemaan niitä. Rakastuin akvarellien käyttöön, ja onneksi se jäi lopullisiin pakkauksiin! Lisäksi pallot ja viivat kolahtivat minuun, maitotölkissä kuuluu olla valkoista ja sinistä. Luonnon värejä. Totutut maitojen värikooditukset elävät meissä voimakkaana. Mutta oletko jo huomannu Arlan uusien pakkausten selkeän kaavan? Katsopa ensi kerralla kaupassa mistä pallot, viivat ja värit kertovat. Siirin tekee oikein onnelliseksi tuo raitojen välistä kurkkiva lapsihahmo lippiksessään, voisiko se olla jopa Siiri. 😉

hunajaista joutsenmerkki arla maitoa suomesta

Arjen iloisten asioiden ei tarvitse olla suuria juttuja. Hämäläisen maidon ostaminen lähikaupasta tekee minut onnelliseksi. Uuteen kauniiseen purkkiin on lisäksi helppoa rakastua! Ja kyllä, tähän prosessiin osallistumisen jälkeen, meillä pidetään aina tölkkiä pöydällä. Juhlissakin.

Kertokaa mitä ajatuksia nämä uudet pakkaukset ovat teissä herättäneet? Ovatko tölkit onnistuneet? Ja onko sinulla jokin maitoon liittyvä lapsuusmuisto? Kerro minulle! 

maitoa hameesta hunajaista blogi arla

PS. Käy kurkkimassa Jannen vinkki juhlien jälkeisiin aamuihin, taidan ottaa sen huomenna käyttöön.

// yhteistyössä Arlan kanssa.

Continue Reading