RETKI TENHOLAN LINNAVUORELLE

kylttikaipaus hunajaistahunajaista katajanmarjatenholan linnavuori hunajaistakakkaa lumella hunajaistasiiri hattulan tenhovuori linnavuorihunajaista tenhovuori kevathankitenholan linnavuori hattula hunajaistahunajaista hattulan tenhovuori pekka seppalahunajaista leipajuusto pannullahunajaista retkellaluonnonihmeetrauhoitettu manty tenholan linnavuorijoonashunajaista reput retkellalinnavuori

Kuluneella viikolla on tapahtunut vaikka mitä ihanaa, kuitenkin mieleenpainuvimpana Tenholan Linnavuoren retki hoitolasten kanssa. En ollut siellä ennen käynytkään, ja taas kiittelin noita miespuolisia työkavereitani hämetuntemuksen laajentamisesta. Tuonne on päästävä vielä uudestaan Siirin kanssa omalla ajalla.

Miten ihana työ sitä itsellä onkaan, töihin kaipaa jo sunnuntai-iltana ja lapset ovat oikeasti muodostuneet niin tärkeiksi, että kauhulla odotan jo eronhetkeä, kevätjuhlaa ja kesälaitumia. Tulee iso itku, kun päästän nämä eskot maailmalle. Joukossa on lapsia joiden kanssa olen viettänyt useita vuosia yhdessä jokaikinen päivä!

Työ on myös sellainen asia, mikä pitää kaltaiseni ihmisen pääkopan kasassa, rytmiä pitää olla. Pysyvyyttä. Kehityskeskustelun myötä mietin illalla miten onnekas olen tosiaan ollut saadessani tällaisen työpaikan ja päästessäni eräjormailemaan.

Näiden miesten kanssa voisi tehdä kyllä useamminkin retkiä, huipputyyppejä hekin!

Yhtä hymyä kuuluu siis Hunajaan, nyt kohti aurinkoista ja keväistä Tamperetta, piipahdan kurkkaamassa Papun uutuuksia….veikkaan että tulette näkemään niitä täällä Siirin yllä. Sen verran kauniit kuosit on tänä keväänä!

Continue Reading

TUNNELMIA ALKUVIIKOLTA

anno jalpaikka hunajaista kodin1 susanna vento varpunenhunajaista tyohuone aamuaurinko levarithunajaista evo vaellushunajaista evo vaellus luontopolkuhunajaista pillit orakas sienihunajaista firstsnow ensilumimajavan pesa evo hunajaistahunajaista jauhelihakeitto evo spork vaellus retkeilyhunajaista evo pitkospuut suosunset koivuthunajaista marimekko fall 2014jalpaikka hunajaista matto anno sisustus hay

 

Jälleen ihana arki. Iloa uudesta matosta, uudesta tunikasta. Iloa liikkumisesta. Iloa ensilumesta. Iloa kauniista aurinkoisista aamuista.

Vaikka talvi ei ole lempivuodenaikani, on ensilumessa jotain maagista. Tuon hetken koimme täällä Hämeessa tiistaina. Tästä se alkaa, pitkä talvi. Ja jos näin aikaisin lumet tulevat pikkuhiljaa, pitkä siitä todentotta tuleekin.

Vaelsimme siis tiistaina Evolla hoitolasten kanssa, koko päivän hiutaleet tippuivat hiljalleen metsän ylle. Oli hyytävän kylmää, ja todella kostea ilma. Lämpimänä pysyttiin kyllä, harjuja ylös-alas samoillen. Työkaverini Pekan metsässä valmistama jauhelihakeitto maistui taivaallisen hyvälle nuotiolla.

Lammesta nouseva höyry ja harmaan metsän värit olivat jotenkin todella lumoavat. Kävimme tutkimassa majavien pesää, liukastelimme pitkospuilla, maistoimme maasta pulppuavaa lähdevettä ja tutkimme sieniä ja harjun syntyvaiheita.

Illat olen hytissyt jäässä ja koittanut keksiä keinoa saada sen loppumaan. Kuumaa teetä, villasukkia ja paksun peiton alla pesäilyä. Vilukissa mikä vilukissa. Vaikka ulkovarusteeni ovat huippuluokkaa töissä, illat vietetään punaposkisena ja täristen. Kaipa siihen auttaa vain liikunta. Saunoa kun ei voi joka ilta.

En silti valita, nautin ulkotyöstäni täysillä edelleen. Päivä päivältä tajuan olevani todella onnekas, kun voin tehdä työtäni nykyään ulkosalla. Sateiden alkaessa pitää vain psyykata itsensä aamulla, tästä tulee taas uusi seikkailu! Loue-telttojen ja laavun suojissa tulen lämmössä ei sade tunnu missään.

Nyt pian unille, että huomenna jaksaa touhuta. Illalla reissaan vielä Helsinkiin, tiedossa on Marimekon kevään ja kesän muotinäytös. Seuratkaa sen tunnelmia Instagramissa hashtagien #marimekko, #marimekkoss2015 ja #mindscapes takaa.

 

Continue Reading