112

kanta-hameen pelastuslaitos 112-paiva hunajaista blogi paloautossa 112 paiva hunajaista blogi lifestyle112 paiva hunajaista tulipalo hunajaista blogi paloauto vanha lifestyle 112 paiva hunajaista nallekerays 112 paiva jussi reunanen konstaapeli hameenlinna 112 paiva pelastuslaitos siiri palomestarin autossa 112 paivanallekerays 112 paiva hameenlinna paloauto ja siiri hunajaista 112-paiva paloauto siiri ja ensihoitaja hunajaista 112 paiva hameenlinna pelastuslaitos kanta hameambulanssihunajaista blogi 112 paiva ambulanssissanallekerays 112 paiva hunajaista pelastuslaitos hameenlinnahunajaista 112 paiva blogi lifestyle hameenlinnakanta hameen pelastuslaitos hameenlinna hunajaistaEilen vietettiin valtakunnallista 112-päivää, ja kävin tutustumassa Kanta-Hämeen Pelastuslaitokseen kaksikin kertaa, ensin oman eskariryhmäni kanssa ja vielä illalla Siirin kera.

Paikalle oli tuotu pelastuskalustoa myös armeijan puolelta. Täytyy sanoa, että tapahtuma oli todella hienosti järjestetty. Lasten riemu oli rajaton, kun he saivat kiipeillä paloautojen puikkoihin, haastatella konstaapeleita ja sammuttaa vesiletkulla “tulipaloa”.

Paikalle oli valikoitunut erittäin ystävällistä pelastushenkilöstöä. Siiri oli aivan otettu, kun eräs ensihoitaja antoi hänelle kumihanskat ja lääkestruutan. (Neuvoi tuo ambulanssikuskikin Siiriä yllättämään minut iltapesuilla kylmällä suihkulla, että kiitos vain… 😀

Tapahtuman ohessa oli myös järjestetty Nallekeräys. Ensihoitaja Jukka Rosnell oli saanut idean niin sanotuista pehmopelastajista. Ambulansseilla on valitettavasti lapsipotilaita, jotka tarvitsevat tiukassa tilanteessa huomion kiinnittämistä hoidosta toisaalle. Nalle tuo turvaa ja rauhoittaa lasta. Keräyksen myötä näitä pehmopelastajia löytyy jatkossa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ambulansseista. Ambulanssihoidosta jää muistoksi nalle, mistä voi tulla lapselle tärkeä ja elinikäinen ystävä. Nallekeräyksen suosio taisi yllättää kaikki!

Näkyikö teillä 112-päivä kouluissa tai päiväkodeissa?

Seuraa blogiani Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalla sekä Instagramissa.

Continue Reading

VAROITUS POSTINKANTAJALLE (OLEN MATKOILLA VÄHÄN AIKAA)

 siiri ja riikka lukee piritta porthan runokirjapiritta porthan varoitus postinkantajalleville ja siiri sugarillatarjoilutpiritta porthan julkkarit sugarillasiiri hieroo villea marimekko sugarillaLauantaina kävimme Helsingissä, reissun alkuperäinen tarkoitus oli piipahtaa Piritta Porthanin kirjan julkistamistilaisuudessa. Paikalle saapui bloggareita ja muita kutsuvieraita lapsineen. Tilaisuus oli oikein lämminhenkinen ja mukavaa vaihtelua arkeen. Hauska oli nähdä ihmisiä, joihin on pitänyt yhteyttä vain sähköpostilla tai bloggaajia blogien takaa.

Piritta lapsineen esitti runojaan laulaen, hymy huulilla seurasin hänen taitavia tyttöjään. Herkullisten hamppareiden jälkeen lapsille järjestettiin vielä satuhierontaa. Vaikka itsekin olen satuhierontaa töissä pitänyt, oli tämä mukava muistutus siitä, että voisi käyttää omaa ammattitaitoa kotonakin Siirin hyväksi. Suutarin lapsella ei joskus ole kenkiä, eikö niin? Lopuksi vaihdettiin rooleja ja Siiri sai helliä Villeä. Työviikosta väsynyt veturi-Ville meinasi torkahtaa lattialle.

Saimme kotiinviemisiksi goodiebagilliset herkkuja ja uutuustuotteita, ja tietysti tuon Pirittan ihanan uutuuskirjan Varoitus postinkantajalle (olen matkoilla vähän aikaa). Kirjaan sisältyy myös CD, ja aionkin viedä kirjan myös töihin työpäivien iloksi ja lasten tuokioiden tueksi. Runo päivässä pitäisi lapsille vähintään lukeakin, valmis cd-levy tietysti tuo lisää fiilistä. Musiikki uppoaa lapsiin voimakkaasti. Voit kuunnella sitä myös täällä!

Tärkein kirjan kriitikko on Siiri. Tilaisuudessa Siiri eläytyi lauluihin jo täysillä, ja yllätyin, miten hyvin hän oppi ne ulkoa. Kirjasta jäi kaksi runoa heti Siirin mieleen, toinen kertoi yön aikana tukkaan muodostuvasta linnunpesästä ja toinen kissan kiisseliviiksistä. Kun runojen aiheet ovat lapselle oikeasti läheisiä, ne koskettavat ja kiinnostavat. Siiri on nyt jo useita kertoja hakenut tämän kirjan ja kavunnut syliini pyytäen: “Äiti, luetaanko taas tätä kirjaa!” Joten suosittelen lämpimästi! Kirjan hempeät kuvitukset on tehnyt Kaisa Rekinen. Oli pakko teille kirjoittaa tuo linnunpesäruno, sillä omat hennot hiukseni rastoittuvat linnunpesäksi jokainen yö, kosketti runo siis minuakin.

LINNUNPESÄ HIUKSISSA

Yöllä heleät hiukseni

muuttuvat linnunpesäksi.

Ja pesään asettuu pääskynen

asumaan koko kesäksi.

 

Kävelen mä pää paikallaan,

jotta lintu saisi pesiä.

Ja muistelen sitten vanhana

näitä lapsuuteni kesiä.

Seuraa blogiani Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalla sekä Instagramissa.

Continue Reading